rakastan sinua maailma.

Siinä missä viikonlopponi oli suoranaista perseraiskausta oli tämä päivä aivan mahtava, vaikka pitkän kouluviikon ennen lomaa aloittikin! Meikäpoika on ollut happyhappyjoyjoy koko päivän, vaikka aamusta nappaili herätä todellisuuteen.

Pääasiallisesti päiväni on ollut mahtava näpäkän autoni ansiota. Ei ole jämäkkä niinkuin naapurinpoika, mutta näpäkkä! Pidettiin ajoreeniä isän kanssa ja minähän olen, vaatimattomasti, loistava taskuparkkeeraaja. Aikasemmin idea taskuparkista inssissä on saanu vaihdekäden vapisemaan ja kaasujalan tärisemään. Tänään kuitenkin kokeiltiin ensimmäistä kertaa kuinka notkeesti Lartsa heittäytyisi parkkiin ja jumalauta, minähän tiesin heti mitä tehdä ja olin aivan täydellinen suorittaja heti alusta. Isäkii rohkastu sanomaan kaksi kehusanaa ja minua vallan hämmensi asia, joten pääsin ylpeyden tuomasta häpeästä toteamalla "kirjasta luin useampaan kertaan" ja silti salaisesti hymyilin suunpielestäni.

Tänään kuitenkin oli astetta liukkaampi keli ja niinhän me jäätiin takavetosella autolla mäkeen kiinni. Minä vaan jäin ihmettelemään että mikä vittu tuli kun auto ei liikkunut ja isä suu vaahdossa alotti että "kytkin kytkin kytkin nyt kevyesti varovasti!!!1" hetken mietittyäni kumpi on oikea ja kumpi vasen, päästiin sittenkin eteenpäin. Onneksi ipu tiesi mitä tehdä, minä varmaan olisin vaan istunu kuskin paikalla että jaa eikö tämä lähekkää vetämään. Tästä päädyttiin harjottelemaan mäkilähtöjä ja ei sammuttu! Oon ylpee Lartsasta, eilinen puhuttelu meni siis hyvin perille.

Ladailun parhaita puolia on, että saan jengin hymyilemään (ja osoittelemaan itseäni) ja moikkauksia autoilijoilta, koska kevarin kanssa kukaan itseään kunnioittava motoristi ei tervehdi minua takaisin. Lartsan kanssa saan vilkuttaa jokaikiselle ja kaikki moikkaa!

Ps. Tässä kylässä on useampikin Ladamies, how nice!

Biisin tunnistajalle mainetta ja kunniaa!