12. helmikuuta 2011

velvollisuuksia välttelemässä


Huone oli kutakuinkin tätä luokkaa, kuva tosin n. kuukauden takaa.

ahoy! meikäpojalla on neljän päivän loma koeviikosta, jonka olisin voinut käyttää tehokkaasti lukien (niinkuin tarkoitus olikin...), mutta enpäs ole käyttänyt. Voi olla, että olen kokeen jälkeen vihainen itselleni, kun en lukenut mutta nyt on aika ottaa relax!

Siivoan aina koeviikkoisin, kouluviikolla olen uskomattoman väsynyt, vaikken oikeastaan mitään teekkään. Päiväelämä ei vain ole minua varten, tykkään toimittaa asiat öisin ja nukkua päivät. Tosin kyrsiihän se, kun koko muu maailma poikkeaa päivärytmistäni. Tällä hetkellä huoneeni muistuttaa tsernobiliä olemalla niin... tyhjä?

On monia asioita joista en pidä huoneessani. Ykkösenä on tuo hirvittävä päiväpeite. Pehmokaverit lisäsin yläasteella sängylleni, kun opettaja arvioi ettei minulla olisi niitä huoneessani. Ei ollutkaan, mutta en tahdo olla ennalta-arvattava.

Tosin nyt oon sen verran tavan jantteri, et esittelen huoneeni, joka ei oikeastaan enää ole tyylillisesti sellainen, kuin minä olen. Joskus olin nuori ja kapinallinen ja pidin sinisestä, joten huoneestakin tuli sitten tuli sellainen.... Kyllä tämä nyt sinnittelee vielä sen 1,5 vuotta kun tämän kylän asukkaana olen.


Pieneen ja ahtaaseen koppiini olen tunkenut valtavan määrän tavaraa ja turhaa krääsää, joista suurinosa joutaisi suoraan roskiin. Silti pihtailen niitä "entä jos tartteen tätä joskus" -ajatus päässä ja oravanpyörä on valmis...



En ole tauluihminenen, joten seinällä minulla on (leffa)julisteita. Löytyy myös pari Musen isoa julistetta, the Killersin, toinen Pulp Fiction, London Eye ja Lontoon metrokartta, mutta pska objektiivin 18mm polttovälillä ei pikkukoppini mahtunut kokonaan kuviin. How sad. Sängyn yläpuolelle minulla on keräiltynä koko eliniän ajalta pääsylippuja, vanhan ajan turvallisuuskylttejä, lento- ja metrolippuja vierailta mailta sekä postikortteja (Kaj Stenvallin Ankka -kortteja, historiallisia kuvia Berliinistä sekä taidehässäkkävirityksiä Lontoosta).

Joku nimeltä mainitsematon turkulaistunut RR kysyi minulta "mitä keräilet ladamies?". Totuus on etten keräile, mitään mutta kun rupesin miettimään mitä kaikkea hamstraan itselleni vaikken tarvitsisi niin lopputuloksena on lista asioita.

Niille, jotka ei tunne minua, voin kertoani olevani Pihi, joka ei innostu muusta kuin -70% alelapuista, ja olen osannut aina laskea prosenttilaskut päässäni - ehkä juuri tämän takia. Ruokani ostan viimeisenä myyntipäivänä, jotta säästäisin parikymmentä senttiä ja uutta (/ ylipäätään mitään) ostan harvoin. Silti kun saan päähäni hankkia itselleni jotain hankin juuri sen mitä haluan, maksoi mitä maksoi (silti 15€ t-paidasta on liikaa).



1. Conversen kengät
En ole mikään kenkäfriikki, enkä voi käyttää korkokenkiä syistä X ja Y. Syynä X voin pitää sitä, että olen kasvanut maata pitkin ja kengännumeroni on niin valtava, etten löydä yleensä edes tavan kenkiä naisten puolelta. Syy Y on, että jalastani (+ nilkasta) törröttää useita luupiikkejä siten, että en löydä ikinä sellaisia kenkiä, jotka eivät hankaisi. Oikeasti en vain osaa kävellä koroilla eikusiis -. Kaikki kengät ovat All Staria, ja vain yksi pari (kokomustat ja nahkaiset, kuluneimmat) on ostettu Suomesta. Loput on ostettu Thaimaasta ja Lontoosta. Suomessa Converse on niin sikahintaista, että en raaski pistää kuuskytvitunviis euroa tavallisiin mustiin tennareihin. Tällä hetkellä omistan 7 paria kenkiä, kaksi vuotta sitten vain yhden parin, rakkaus-Converset eli kuvan kuluneimmat. Kävelin niillä kaksi kesää ja talvea, lopputuloksena pohjat oli liimattu useasta kohdasta ja vesi tuli sisään.

2. Rintanapit
Pieni siivu rintanapeista, jotka minulla on enää jäljellä. Nuorena tyttönä pidin rintanappeja paljon laukuissa kiinni, mutta tiputin kerran kalleimman rintanappini (kuvassa näkyvä pullon korkki, jossa on lisko, hinta taisi olla 9€ - löytyi myöhemmin n. 6kk päästä ulkoa Joensuusta), jolloin siirryin käyttämään rintanappeja puvun takeissa. Suurin osa kultavuosieni hienoimmista yksilöistä ovat kadonneet taivaan tuuliin.

3. Tulitikut ja sytkärit
Matkoilta pyydän tuliaisiksi / ostan itse jonkun päheän tulitikkuaskin tai zipon. Kaikki seisovat hyllyssä käyttämättöminä. Takana näkyy ulta cool isojen tikkujen aski, jossa jätkä osoittaa revolverilla. I like.


4. Lävistys- ja venytyskorut
Suomessa venytyskorut ovat aivan silmittömän kallista hupia, lävistykset ylipäätään muutenkin. Siksi tilaankin koruni Saksasta, jossa Suomen 6€ hevosenkenkäkoru maksaa 0,20€. Eikä postikulutkaan ole suuret (ahoy, jos joku tarvitsee koruja [myös tavan korvakoruja yms. kaiken maailman pihtejä, neuloja, napa-, nenä-, nännikoruja ...] niin ilmoittaa! Tilataan porukassa niin säästyy pari euroa.) Vanhojen tanssin jälkeen alan venyttämään toista korvaa (toinen pyörii jossain 10mm - 14 mm tienoilla, päivästä riippuen), ja käyn ottamassa indrustialin oikeaan korvaan. Mikäli laihdutan itseni 65kg otan napakorun (vaikka se minusta onkin niin gay kun olla - ja voi varsinkin minulle) ja mikäli alle 60kg niin otan kielikorun. Niitä päiviä odotellessa. Mustetta ihoon tulee heti kun meikäpoika on 18-vuotiaaaaas.
5. CD-levyt
Perusskeibaa, tuskin tarttee paremmin esitellä? Kuvassa lempilevyt, tosin puuttuu mm. Pariisin Kevät, a7x, Pendulum... Viimeiset kaksi mainittua muuten on Provinssissa '11 ja suuntaan sinne. Matkaan voidaan lähteä Ladalla, mikäli löytyy tarpeeksi halukkaita maksamaan bensarahaa. :--)

6. DVD-levyt
Taas perusshittiä, ei tarvii varmaan näistäkään kertoo et miksi keräilen. Lempiohjaaja Quentin Tarantino, ja pidän kovin väkivaltaleffoista. Televisiosta katson mm. Täydellisiä naisia, Dr. Philiä (love that man!), sekä Simpsoneita. Kaikista parhaimmat sarjat kuitenkin hankin DVD-bokseiksi, jottei mainoskatkot keskeytä, näitä on mm. Dexter, Criminal Minds ja Pasila. Dexter on myöskin lempikirjasarja, jos ei veri, ihmisten paloittelu moottorisahalla tai kirveellä pelota niin suosittelen!

7. Jesse -krääsä
En ole mikään uskonnollinen ihminen, en sitten alkuunkaan. Erosin kirkosta viistoista kesäisenä ja takaisin ei ole asiaa. Silti Jesse pelastaa -henkiset taulut ja muu kristillinen kama on aika hienoa ja tykkään siitä. Taiteellisesti katsottuna kristinusko on tosi jees juttu, suurinosa kirkoista on arkkitehtuurisesti vaikuttavia puhumattakaan upeista maalauksista Lempikirkkoni on Tampereen tuomiokirkko (Simberg <3)

8. Köyhän miehen Canonit
Viimeisenä, muttei vähäisimpänä. Runkoja löytyy kolme: Nikon D50, D90 ja D200. Objektiiveja löytyy 6 kpl (käytetyin Sigma 70-200 f2.8, loput halppispskaa), akkuja ja muistikortteja sekalainen seurakunta. Kaapissa minulla seisoo useampi kameralaukku / -reppu, jalusta ja irtosalama. Lähiviikkoina pitäisi saada tilattua Nikkor 50mm/f1.8 ja kaukolaukaisin. Niin ja tosiaan, valokuvaan lähinnä hevosia ja muuta heppatytöille soveltuvaa. Ihmiskuvaus kiinnostaa myös, muttei malleja ole ilmoittautunut (halukkaat voi heittää kommentilla!).


Ainiin, myös Ladoja haluaisin kovasti eri väreissä; tummansininen, keltainen, punainen sekä oranssi nappisilmä pihaan olisi enemmän kuin jees. Tuntuvat nuo idänihmeet olevan jo niin antiikkikamaa, ettei suomenmaasta löydy kuin puhkiajettuja neliskantti amppuisia säilykepurkkipeltoautoja. Rikas mies jos oisin...


PS. Tavoite suoritettu, taas yksi päivä mennyt ilman koulukirjojen avaamista. Oujee ja kierros kaikille!

4 kommenttia:

  1. Olen niiiin kateellinen sulle noista objektiiveista. Heitä tänne yks. Ja hauska blogi, ihania valokuvia!

    VastaaPoista
  2. Älä ole kateellinen, noista muutamat kävivät heittämässä uintireissua... :--D

    mutta kiitoskiitos, myös sinun blogisi on hieno!

    VastaaPoista
  3. sulla on kivoja venytyksiä itselläni on vaasta 5mm(; ja muutenkin tosi kiva blogi(;

    VastaaPoista
  4. Kiitos paljon. :) Molemmat korvat tällä hetkellä 10mm ja puolet kuvan koruista teillä tuntemattomilla...

    VastaaPoista