18,01 vuotta

Meikäpoika on ollut melkoisen hiljainen ladamies viime aikoina, sillä täysi-ikäisyys nappasi meikät mukaansa! Mutta aloittaaksemme edetään vanhimmista uusimpaan.

MINÄ SAIN TEORIAKOKEEN LÄPIIIII!!1 Niin olemattomia pikkuviboja tuli, että käytännössä katsoen puhtaasti. In your face kaikille niille, jotka ette saanu ekalla läpi. :-------) Itse kävin kevariaikoina kahdesti siinä kopissa, ennen kuin meni läpi ja sama "vttu tästä tuu mitään" -fiilis oli myös synttäriaamuna. Ei minua olisi haitannut se kokeen kuseminen, vaan se että se olisi pilannut koko päivän. Nyt ei kuitenkaan ole huolta enää, ajokoe on helppo helppo ja helppo. Jostain syystä se ei ole koskaan jännittänyt ajamista.

Synttäri-iltana tappelimme mamman kanssa minun lahjasta. Itse tahtoisin hänen siunauksensa tatuoinnille (jota ei täysi-ikäisenä tarvita, ettäs äiti tiedät), mutta mamman mielestä vain "vankilakundeilla" on tatuointeja. Yritän ymmärtää tätä vanhan naisen näkökantaa (jonka sanoi Röytiön ex-jämäkkä poika, nykyisin paha poika). Kyllä se lupa vielä tulee, ennemmin tai myöhemmin.

Ei se mitenkään nätti ole, mutta ihan kelpo peli.

Lauantaina Ladailtiin Kuopioon ja ostettiin poppivehkeet!! Helpottaa huomattavasti ratilla hereillä olemista, kun saa korvan juureen bassot jytisemään. Larsassahan ei ole kaittumia tai mahdollisuutta kytkeä tavan autoradiota, joten piti hieman improvisoida. Hankin siis iPodin telakkakaittumiset, johon voin iskeä 8gb musiikkia sisältävän iPodini ja popitella menemään.

Kotimatkalla oli näin lähellä, etten vetänyt liinoja kiinni 100km tuntivauhdista. Mamma yritti soittaa ensin isälleni ja sen jälkeen minulle, mutta kumpikaan meistä ei kuullut puhelimen soivan (Larsa kehrää sen verta kovaa) että äiti oli sanonut kisulleni, että nyt ne varmaan makaa kuolleena jossain tien pientareella. Kun isä sitten huomasi mamman tavoitelleen kuulin keskustelusta vain "kissa kuolleena tienpientareella". Olin jo lyömässä jarrut pohjaan ja huusin ääneen vittusaatanaa, kunnes isä selitti tilanteen: kissa on hengissä, kaikki hyvin ja paina sitä kaasua ennen kuin ollaan tuon rekan alla. Ja minähän poljin kaasupoljinta, mutta Larsa ei oikein tykkää siitä ja murisi minulle ikävästi. :--( (toim.huom. kaasuttimesta lähtee murinaa muistuttava ääni)

miu. <3

Kissani on minulle yhtä tärkeä, kuin jo edes mennyt paras hevosystäväni. Yöllä kammetessa itseäni vihteeltä kotiin ensimmäisenä etsin ympäri taloa ryömien kisuni, jotta se ei jäisi yöksi ulos ja saisin viereeni unikaverin.

Yllä totesin kompuroineeni kotia viihteeltä, silläolin rimpsalla perjantai-iltana, mikä oli ehkä virhe. :--D rapulaa en ole kärsinyt kuin kerran tässä elämässä, yleensä vaan päätä jomottaa ja suuta kuivaa, joten ei lauantai-aamuna painanut mikään muu kuin aivan jumalaton väsymys. Olin valmis menemään nukkumaan jo ennenkuin pääsin aloittamaan viunan tirpomista, joten voitte kuvitella miten parit tequilat asiaan vaikutti. Melkein kävi nukkumatti vierailemassa jo kylillä, mutta selvisin kotiin ja kaaduin suorilta jaloilta sänkyyn. Harmi vain, että sänky oli vielä metrin päässä...